Tiedätkö paljonko sinulla on mobiilidataa liittymässäsi? Entä paljonko joudut maksamaan siitä? Mobiilidata on siis se yhteys, jonka avulla pääset selaamaan puhelimellasi internetiä silloinkin, kun et ole yhteydessä langattomaan verkkoon. Mobiilidataa hinnoitellaan yleensä gigatavun mukaan, ja näin rautalangasta vääntäen datan määrä vaikuttaa siihen, mitä internetissä voi puhelimella tehdä: yhdellä gigatavulla voi esimerkiksi katsoa kolmisen tuntia Netflixin sisältöä huonohkolla kuvanlaadulla. Parempi kuvanlaatu kuluttaa luonnollisesti enemmän dataa ja näin ollen katseluaikakin lyhenee.
Älypuhelinten tultua mukaan kuvioihin olemme ottaneet niin sanotun mobiililoikan, jossa yhä useampi asia voidaan hoitaa kännykällä – joskus jopa helpommin kuin ennen mobiililoikkaa. Käyttämämme mobiilidatan määrä on siis lisääntynyt, mikä näkyy siinä, että teleoperaattorit tarjoavat yhä useammin rajattomasti dataa sisältäviä liittymiä. Jos sinulla on älypuhelin, sinulla on myös todennäköisesti rajattoman datan liittymä.
Liittymissä on kuitenkin eroja varsinkin eri maiden välillä. Suomessa vallitseva tilanne, jossa kolme isoa firmaa on käytännössä jakanut markkinat keskenään, ei ole se todellisuus, jossa monet muut mobiilidatan käyttäjät elävät. Käsittelemmekin tässä artikkelissa sitä, millaisia eroja rajattoman mobiilidatan hinnoittelussa on verrattuna Suomeen ja muihin maihin. Keskitymme vertailemaan ensisijaisesti OECD-maita, jotka monessakin kansainvälisessä vertailussa ovat Suomen verrokkimaita.
Rajaton mobiilidata voi käydä kalliiksi
Kun postilaatikkoon kilahtaa puhelinlasku, saattavat ärräpäät alkaa lentämään, kun näkee viivan alle jäävän lopullisen summan. Kannattaa kuitenkin lohduttautua sillä, että ulkomailla vastaavalla käytöllä rajattomasta mobiilidatasta voi maasta riippuen joutua maksamaan kaksi, tai jopa kolme, kertaa kovemman hinnan.
Ei varmaankaan ole yllätys, että sellaisissa maissa, joissa palkat ja elintason kustannukset ovat Suomea korkeammat, ovat puhelinlaskutkin korkeampia. Tällaisia maita ovat muun muassa Islanti, Norja ja Ruotsi. Norjassa rajatonta mobiilidataa saa keskimäärin 50,95 eurolla kuukausi. Islannissa hinta on keskimäärin 46,02 euroa ja Ruotsissa 45,91 euroa.
Joissain OECD:n maissa rajaton mobiilidata on hyvinkin kallista. Se on tällaisissa tapauksissa ikään kuin luksustuote, jota hyvin toimeentulevat ostavat lähinnä itsensä ja perheensä hemmottelemiseksi. Maltalla, jossa rajattoman datapaketin saa keskimäärin 59,99 eurolla, hintaa selittää toki myös maan syrjäinen sijainti ja pieni koko. Vertailumme kärjessä ovat kuitenkin USA ja Kreikka. Amerikkalainen rajattoman mobiilidatan käyttäjä saakin kaivaa kuvetta oikein syvältä, sillä keskihinta on jopa 73,60 euroa. Kreikassa vastaavan paketin saa keskimäärin 149,90 eurolla, mikä on heittämällä keskiverron kokopäivätyössä käyvän kreikkalaisen ulottumattomissa.
Suomi on onnellisessa asemassa
Luonnollisesti sellaisissa maissa, joissa palkat ja elintasokustannukset ovat pienempiä kuin Suomessa, eivät puhelinlaskutkaan juuri päätä huimaa. Rajatonta mobiilidataa saa halvalla perinteisesti Itä-Euroopan maissa, joissa netti ylipäänsäkin toimii väitetysti paremmin kuin esimerkiksi Suomessa. Rajattomasti mobiilidataa pääsee käyttäjään jo keskimäärin 14 eurolla Romaniassa ja 14,78 eurolla Liettuassa.
No entäpä sitten Suomi? Kotimaamme sijoittuu kutakuinkin OECD-maiden listavertailussa keskikastiin: ei mikään halpa, muttei myöskään päätähuimaavan kallis. Keskimäärin rajattomasti mobiilidataa sisältävän liittymän saa 22 eurolla. Se on Pohjoismaiden toiseksi pienin lukema. Tanskalainen pulittaa vastaavanlaisesta liittymästä 19,37 euroa – kilpailu on nimittäin Tanskassa erittäin kovaa teleoperaattoreiden välillä ja ne ovatkin käytännössä koko ajan hintasodassa toisiaan vastaan.
Ottaen huomioon Suomen verrattain korkean elintason ja hyvät palkat, voidaan sanoa, että mobiilidataa pääsee käyttämään rajattomasti suoraan sanottuna halvalla, eli tässä mielessä on lottovoitto syntyä Suomeen. On myös ehkä ihan osuvaa, että maassa, joka 2000-luvun alussa tunnettiin nimenomaan kännyköistään, on niin sopuhintaista mobiilidataa.
Toisaalta myös käytäntö sanelee rajattoman mobiilidatan tarpeen Suomessa: olemme tottuneet mieltämään itsemme insinöörikansaksi, joka suorittaa arkisia askareita, kuten laskujen maksamista tai auton huollon varaamista, mobiilaitteella. Tämän lisäksi myös paljon puhuttu peliteollisuus kysyy isojen, eli nykyisessä mittakaavassa rajattomien, mobiilipakettien perään. Asiakkaita siis riittää, eikä kilpailutilanne ole teleoperaattorien keskuudessa mikään hirveän kova, joten hinnat ovat pysyneet alhaalla. Tietyllä tasolla on ihme, että suurimmalla osalla suomalaisista on rajaton mobiilidata osana liittymäänsä; onhan se sen verran halpa.
Kaikki irti suomalaisesta liittymästä
Vuonna 2017 Euroopan unionin aloitteesta roaming-maksut poistuivat unionin alueelta. Niillä siis oltiin vanhastaan peloteltu suomalaisia välttämään mobiilidatan tai ylipäänsä puhelimen käyttöä ulkomailla. Roaming-maksujen poistaminen oli osa unionin sisämarkkinoiden integraatiostrategiaa, jolla pyritään yhtenäistämään käytäntöjä unionin sisällä, ja maksujen poisto vaikuttaa suoraan niin turisteihin kuin muissa EU-maissa työssäkäyviin, eli jopa miljooniin, ihmisiin.
Koska Suomesta saa kaikin tavoin rajattomasti mobiilidataa hyvään hintaan, kannattaa ehdottomasti harkita, miten sitä voi hyödyntää. Ensinnäkin matkailijoiden ei enää tarvitse ladata etukäteen kaikkia dokumentteja puhelimilleen ennen matkaa, vaan niihin pääsee käsiksi juuri silloin, kun itse haluaa.
Etätyö, ainakin kausittainen, näyttäisi tulleen jäädäkseen ja kannattaakin miettiä, voisiko ainakin osan vuodesta tehdä töitä jossain Etelä-Euroopan lämmössä. Näissä maissa myös asumiskustannukset tuppaavat olemaan pienemmät, joten palkastakin jää enemmän käteen. Rajattoman mobiilidatan ansiosta ja roaming-maksujen puuttuessa itse työnteko sujuu melkeinpä samalla tavalla kuin Suomen toimistossakin.
Pidemmäksi aikaa ulkomaille lähteneet, kuten vaikkapa interreilaajat, vaihto-opiskelijat ja eläkeläiset, ovat perinteisesti joutuneet hankkimaan uudesta kotimaastaan matkapuhelinliittymän. Uuden numeron opettelun lisäksi liittymän hintakin saattaa nousta, jos siihen haluaa vähänkin minimitasoa paremmat internetin käyttömahdollisuudet. Koska roaming-maksuja ei enää ole, voi näppärästi pitää itsellään vanhan suomalaisen liittymänsä, joka voi olla hinnaltaan parikin kymppiä edullisempi kuin paikallisilla. Sillä kelpaa sitten olla yhteydessä ystäviin ja sukulaisiin, ja jokapäiväinen netissä asioiminenkin tuntuu mukavammalta, kun taustalla eivät kummittele esimerkiksi Maltan kalliit mobiilidatan hinnat.
Maiden välillä on siis eroja ja suomalaisten operaattorien tarjoamat rajattoman mobiilidatan paketit ovat oikein kilpailukykyisiä hinnaltaan verrattuna muihin. Tämä on ihan ilon aihe, joka kannattaa pitää mielessä varsinkin ulkomaille suunnatessaan.